MIEHET NUIJAN VARRESSA

Viime kunnallisvaaleissa naisten osuus Lapissa valituksi tulleista valtuutetuista oli 35 %:a. Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajissa naisten määrä tippui jo neljännekseen. Myös työelämässä valtionhallinnon ja yritysten johtotehtävissä naiset ovat vähemmistöinä. Kunta-alalla, jonka työntekijöistä noin 80 %:a on naisia, joka toinen johtaja on nainen. Mitä korkeammalle hierarkiassa kivutaan, sitä vähemmän löytyy naisjohtajia. Esimerkiksi Lapissa on kaksi naiskunnanjohtajaa. 

Mikä siinä sitten on, että päätöksenteko kiertää naisia tai toisinpäin? Syitä löydetään varmaan paitsi vallitsevista syvään juurtuneista asenteista, myös naisista itsestään. Auttaako, jos sanotaan, että naisten tulisi tunnistaa omat vahvuutensa, uskoa omiin kykyihinsä ja hakeutua rohkeasti johtotehtäviin?
 

TUOVATKO KIINTIÖT TASA-ARVOA?

Vaaleilla valittavia kunnanvaltuustoa ja eduskuntaa lukuunottamatta kaikissa julkista valtaa käyttävässä valtion ja kunnan toimielimessä tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %:a. Kiintiöperiaatetta on arvosteltu siitä, että tällöin valinta ei välttämättä tapahdu puhtaasti yksilöllisten ominaisuuksien mukaan, mutta eipä näin ole tainnut tapahtua ennen kiintiöitäkään.
 

 

Lisää aiheesta:
Tasa-arvovaalit
Kunnallisvaalit 2008