01.08.2011

Naisjohtaja kärsii naiseudesta ja miesmäisyydestä

Psychological Bulletin -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli tietää kertoa, että naisten eteneminen johtotehtäviin on vaikeaa. Osaltaan asiaa vaikeuttaa se, että hyvään johtajuuteen liitetyt stereotypiat ovat pitkälti samoja kuin miehiin liitetyt stereotypiat. Jos kekseliäs naisjohtaja sitten yrittää käyttäytyä miesmäisesti, sitäkään ei katsota hyvällä.

Artikkelin kirjoittamiseen osallistunut tutkija Tiina Ristikari kertoo, että miehiin ja naisiin liitetään erilaisia ominaisuuksia. Miehiä pidetään kilpailullisina ja vahvoina päätöksen tekijöinä, naisia esimerkiksi empaattisina. Jos nainen käyttäytyy miesmäisesti, saatetaan se leimata jopa röyhkeydeksi.
 

Tutkijaryhmän analyysin mukaan huippujohtamisessa vallitsee edelleen hyvin maskuliininen kulttuuri. Asiasta uutisoi Suomessa Taloussanomat.
 

Niinhän se tietenkin on, miehet ovat johtajina yliedustettuina, huippujohtamisessa epäilemättä vallitsee maskuliininen kulttuuri ja naisilta varmasti usein odotetaan erilaista käyttäytymistä johtajina. Jotenkin syyt vain kuulostavat hieman liian yksinkertaisilta, ja voisiko sanoa vanhanaikaisilta. Näinkö se tosiaan edelleen on?
 

Eihän stereotypioita tietenkään aivan tuulesta ole temmattu, mutta kuka aivan oikeasti ajattelee, että niillä olisi jotakin tekemistä yksilötasolla. Millaisella työpaikalla voi olla varaa hukata henkilöstönsä potentiaalia stereotyyppisten asenteiden takia?