Lapin yliopisto vastaa hankkeen tutkimusosuudesta.

MITÄ TUTKITAAN?

Yliopisto-osuuden tehtävänä on luoda kuvaa työelämän rakenteellisten muutosten ilmiöistä pohjoisen alueella ja paikantaa tilanteita, joissa pohjoisen alue, työ ja sukupuoli kohtaavat työmarkkinakäytännöissä. Tavoitteena on tunnistaa  niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka muodostavat segregaatiota ja ylläpitävät hierarkista sukupuolijärjestystä. Pyrkimys on tunnistaa naisten ja miesten yksilöllisiin valintoihin vaikuttavia rakenteellisia ehtoja ja samalla avata mahdollisuuksia toisin näkemiselle ja  tekemiselle lukkiutuneiden ja jähmettävien käytäntöjen sijaan.  Lähtökohtana on, että sukupuolen tunnistava alueellinen toiminta luo pohjoiseen myös taloudellisia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

MIKSI TUTKITAAN?

Ideana on, että  segregaation purkaminen

1) Vapauttaa mieselättäjyyden kulttuurisesta mallista
2) Tasa-arvoistaa alueita
3) Tuo uusia innovaatioita, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia
4) Tarjoaa valinnan vapautta ja elämisen ehtoja nuorilla
5) Tekee  tasa-arvosta 2000-luvun muodin

 
MITÄ ON HAVAITTU?

1) Itä-Lapin nuorten naisten ja nuorten  miesten rakenteellinen työttömyys

Vuonna 2008 Itä-Lapin seutukunnassa asui kaikkiaan 1880 nuorta. Heistä 807 (42.9 %) oli naisia ja 1073 (57.1 %) miehiä. Nuorisotyöttömyysaste  oli 17.3 %, miesten työttömyysaste 18 % ja naisten 13,5 %. (SotkaNet 2009.) Nuorten työttömyys kasvoi vuoden 2009 aikana Lapissa 41 % ja koko maassa 65 % (Lapin työllisyyskatsaus, elokuu 2009).

Vuoden 2008 aikana Itä-Lapin työvoimatoimistossa alkoi yhteensä 939 työttömyysjaksoa ja päättyi 922 työttömyysjaksoa. Alkaneista jaksoista 33 (4.9 %) ylitti kestoltaan kuusi kuukautta. Näistä kolme (0.4 %) ylitti 12 kuukautta (TTV26A). Nuoria työnhakijoita oli vuoden aikana 533 (TVH2)  ja näistä työttömiä työnhakijoita 421 (TTV4). Työttömistä työnhakijoista 146 oli naisia  ja 275 miehiä . (TTV4.) Enemmistö työttömistä nuorista on siis miehiä. Itä-Lapin seutukunnassa miehet jäävät 3-4 prosenttiyksikön erolla naisia useammin koulutuksen ulkopuolelle (SotkaNet 2009). Tämä näkyy työttömyystilastoissa myös siten, että 37.5 % työttömistä nuorista miehistä on ilman ammattia, vastaava osuus naisilla on 26 %. (TTV4.) Miesten osuus kuusi kuukautta ylittävistä työttömyysjaksoista on selkeästi naisia suurempi kaikissa ikäryhmissä (TTV26A) ja kaikkiaan naisten työttömyysjaksot ovat kaikissa ikäryhmissä lyhyempiä kuin miesten (TTV26; TTV26A).

Nuorten naisten ja miesten kohdalla selkeästi merkittävin työttömyyttä selittävä tekijä on ammatin puuttuminen. Työvoimahallinnon tarjoama ratkaisu nuorten ammatillisiin puutteisiin on työvoimakoulutus. Lapissa järjestetään muuhun maahan verrattuna erittäin paljon koulutusta talonrakennusalalla ja muulla rakennus- ja kaivosalalla. Juuri näissä on Lapissa myös suurimmat työttömyysluvut. Elokuun 2008 ja elokuun 2009 välillä työttömyys nousi Lapissa kaikissa pääammattiryhmissä, eniten rakennusalalla (47 %) sekä teollisessa työssä (24 %). (Lapin työllisyyskatsaus, elokuu 2009.).

2) Segregaation rakenteellinen kehä

Nuorten naisten ja  nuorten miesten rakenteellinen työttömyys on osa sitä segregoivaa kehää, jossa pohjoisen aluetta virallisesti määritellään ensisijaisesti vanhan teollisuusyhteiskunnan perinteisten miesvaltaisten elinkeinojen ja  toimialojen kautta (teollisuus ja rakentaminen), vaikka  esimerkiksi samaan aikaan naisvaltainen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on pohjoisen alueen työllistävin toimiala.

Miesvaltaisiin  suhdanneherkkiin aloihin kohdennetaan julkista tukea niin yksilöllisin työvoimapoliittisin toimenpitein (joka neljäs työtön Lapissa on rakennusalan mies) kuin rakenteellisiinkin, toimialakohtaisiin seikkoihin vedoten.  Lakeihin perustuva julkinen tuki pitää miesvaltaisten alojen tuen ja palkat korkeana, mikä kannustaa miehiä edelleen hakeutumaan ja pysymään miesvaltaisilla suhdanneherkillä aloilla myös työttömänä.

Yhtäällä kysymys liittyy rakenteellisesti siihen, kuinka erilaisissa aluestrategia-, innovaatio-, teknologia- ja investointiohjelmissa määritellään alueen toivottavaa tulevaisuutta ja samalla ohjataan tukimuotoja. Segregaation purkamisen näkökulmasta kysymys on siitä, kuinka työvoimapolitiikassa ja tulevaisuuden visioissa tunnistetaan olemassaolevien toimialojen nais- ja miesvaltaisuus ja kuinka etsitään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja uudentyyppisiä tapoja ajatella pohjoisen sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. 

Aluestrategioiden, työn ja sukupuolen rakenteellisista ja kulttuurisista kytköksistä voi lukea lisää Irmeli Karin artikkelista Naistoimijuuden sulkeumia ja avauksia alueella ja työssä. Artikkeli on ilmestynyt Naistutkimuslehdessä 4/2009.

Kts. tilasto työttömistä työnhakijoista sukupuolittain Lapissa ja muualla maassa.

MITÄ TEHDÄÄN  PARHAILLAAN ?

Toimintakauden 1.7.2010-30.4.2011 aikana tarkennetaan sitä  rakenteellista prosessia, joka toistaa miesten hakeutumista ja pysymistä suhdanneherkissä  ammattiryhmissä ja joka toistaa naisten työnjaollisten alueiden toiseuttamista. Aiheesta on valmisteilla  artikkeli,  jossa alueen, työn ja sukupuolen kytköstä tarkastellaan Kemijärvi-tapaustutkimuksen avulla. 

Toimintakauden aikana  luodaan kuva Lapin yritystoiminnan julkisen rahoituksen rakenteesta segregaation näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida yritystoiminnan virallistuneita ja institutionalisoituneita jäsennyksiä sekä käytäntöjä, jotka pitävät yllä  pohjoisen alueella talouden segregaatiota. Aineistona ovat mm. tilasto- ja rekisteriaineistot, lainsäädäntö ja ohjeistukset. Tämän lisäksi tarkastellaan laadullisen  argumentaatioanalyysin keinoin yritystoimintaa ohjaavien virallisten dokumenttien ja asiakirjojen sekä käytännön toimijoiden perusteluja siitä, mitkä ovat kannatettavia ja mahdollisia yritystoiminnan muotoja pohjoisen alueella. 

YLIOPISTO-OSUUDEN TUTKIMUSRYHMÄ:

Professori Merja Kinnunen, Lapin yliopisto, sosiologia, Lappea-instituutti (tutkimuksen vastuullinen johtaja)

Tutkija Irmeli  Kari, Lapin yliopisto, Lappea-instituutti: vastuualueena alue- ja kehittämisstrategiat. (1.5.2008-31.12.2009  ja 1.2..2011 alkaen).

Tutkija Petra Merenheimo,  Lapin yliopisto, Lappea-instituutti: vastuualueena yritystoiminnan julkinen rahoitusrakenne pohjoisen alueella, naisyrittäminen.  (1.5.2008-31.12.2009 ja 1.7. 2010 alkaen.).

Erikoistutkija Anne Ollila, Lapin yliopisto, Lappe-instituutti: vastuualueena nuorten työmarkkinarakenne (1.5.2008-31.12.2009)

Tutkimuksen  ohjaus- ja johtoryhmään kuuluvat lisäksi:

Professori Susan Meriläinen, Lapin yliopisto, Johtaminen
Professori Päivi Naskali, Lapin yliopisto, Naistutkimus
Professori Suvi Ronkainen, Lapin yliopisto, Menetelmätieteet

Yhteyshenkilö Petra Merenheimo 
Puh. 040-564 5136 
petra.merenheimo@ulapland.fi